Miten klassinen hieronta eroaa urheiluhieronnasta?

Kirjoittanut Carita Kanteleinen
5 · 28 · 22

Käytännössä kaikki lääketieteellinen länsimainen hieronta perustuu klassiseen hierontaan. Myös urheiluhieronta. Klassinen hieronta perustuu tietynlaisiin hierontaotteisiin, joita yhdistellään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Urheiluhieronnassa korostuu anatomian, erilaisten urheilulajien fyysisten vaikutusten ja harjoituskausien tuntemus, joiden perusteella hieroja voi päätellä tarvittavia manuaaliterapeuttisia toimia. Klassisten hierontaotteiden lisäksi urheiluhieronnassa usein käytetään erilaisia liikelaajuutta parantavia ja kipua helpottavia harjoitteita, venytyksiä ja liikkuvuutta parantavia manuaaliterapeuttisia tekniikoita. Hierontaan kuuluu myös olennaisesti kuntoutusharjoitusten suunnittelu ja ohjaus, sekä tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.

Klinikallani yhdistelen kaikkea osaamistani tarpeen mukaan.

Hieronnan vaikutukset

Käytännössä kaikessa hieronnassa tai manuaaliterapiassa on kyse oireen hoidosta ja vaikutusmekanismit ovat samat. Näyttöä on siitä, että hieronta vaikuttaa kipua lievittävästi, parantaa liikelaajuuksia ja alentaa stressiä. Huomion arvoista on, että pitkäaikaiseen stressiin saatu helpotus vaikuttaa parantavasti mm. meidän immuunijärjestelmän toimintaan. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja esimerkiksi kivun tai pitkittyneen stressin juurisyitä tulee hoitaa muilla keinoin, kuten liike- ja voimaharjoittelulla, tietoisuusharjoitteilla ja elämäntapaohjauksella.

Yleisesti ajatellaan, että hieronnalla voidaan vaikuttaa mm. fyysiseen palautumiseen urheilusuorituksen jälkeen. Tästä ei ole juurikaan näyttöä. Hieronnalla on mahdollista kuitenkin vaikuttaa harjoituksen jälkeiseen kipuun (DOMS) ja hoidolla voi olla psykologisia vaikutuksia, jotka auttavat urheilijaa suhtautumaan kipuun. Hieronnalla tai manuaaliterapialla ei voi myöskään muokata esimerkiksi faskioita tai lihasta, ryhtiä tai korjata kehon luonnollista asentoa, laittaa paikalleen nikamia tai poistaa kehosta kuona-aineita.

Turvallinen kohtaaminen, läsnäolo, kosketus ja hoiva ovat tehokkaita hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Niiden ansiosta kehon toiminta voi päästä tasapainoiseen tilaan, joka itsessään lievittää kipukokemusta ja voimauttaa ihmistä toimimaan tavalla, joka ehkäisee jatkossa erilaisia kiputiloja ja edesauttaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Manuaaliterapeuttisella suuntauksella ei tästä ajatuksesta käsin ole kovinkaan paljon merkitystä hoitovasteen kannalta. Jos hoidettava kokee tilanteen riittävän turvalliseksi ja tulleensa kohdatuksi, kuulluksi ja kosketetuksi hänen rajojaan kunnioittavalla tavalla, on vaste yleensä hyvä.

Pohdintaa

Vaikka siis emme voi korjata kehoa kuin ”automekaanikko epäkuntoista ajoneuvoa”, voimme toiminnallamme vaikuttaa alati muovautuvaan ”käyttöliittymäämme”, jonka ansiosta meidän on mahdollista voida paremmin. Tämä tapahtuu tietoisessa ja tiedostamattomassa yhteistyössä asiakkaan ja hoitajan välillä. Myös hoitajan ”käyttöliittymä” on hieman erilainen jokaisen asiakaskohtaamisen jälkeen. Se tekee työstä mielenkiintoista, merkityksellistä ja motivoi ylläpitämään omaa tasapainon tilaa. Minun roolini yhteistyössä on toimia peilinä kehollisen turvallisuuden tilasta, jotta sinä voit nähdä ja kokea, miltä se tuntuu. Vain turvallisuuden tilasta käsin voimme oppia uusia asioita, tapoja ja toimintamalleja, joiden avulla meidän on mahdollista voida paremmin alati muuttuvassa maailmassa, ihmissuhteissa ja kehossa.

(Edit 14.6.2022: ”Urheiluhierontaan kuuluu myös olennaisesti kuntoutusharjoitusten suunnittelu ja ohjaus, sekä tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.” muokattu muotoon: ”Hierontaan kuuluu myös olennaisesti kuntoutusharjoitusten suunnittelu ja ohjaus, sekä tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.”)

Lähteet:

 

Peake, Jonathan (2019), Recovery after exercise: what is the current state of play? Current Opinion in Physiology : https://eprints.qut.edu.au/128369/1/
Recovery%20after%20exercise%20what%
20is%20the%20current%20state%20of%20play.pdf

Joel E BialoskyJason M BeneciukMark D BishopRogelio A CoronadoCharles W PenzaCorey B SimonSteven Z George (2017), Unraveling the Mechanisms of Manual Therapy: Modeling an Approach:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29034802/

Ruedi SteuriMartin SattelmayerSimone ElsigChloé KollyAmir TalJan TaeymansRoger Hilfiker (2017), Effectiveness of conservative interventions including exercise, manual therapy and medical management in adults with shoulder impingement: a systematic review and meta-analysis of RCTs:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28630217/

Weerapong P, Hume PA, Kolt GS. The mechanisms of massage and effects on performance, muscle recovery and injury prevention. Sports Med. 2005;35(3):235-56. doi: 10.2165/00007256-200535030-00004. PMID: 15730338.:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15730338/

Bessel Van Der Kolk, Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla, Viisas Elämä, 2017, 5. painos, sivut: 254 – 256, 489-490.  Kirja saatavana: https://viisaselama.fi/kirjat/jaljet-kehossa/ (Alkuteos: The Body Keeps the Score)

Pat Odgen, Janina Fisher (2015) Suom. Paula Holländer (2016), Sensomotorinen psykoterapia -Keinoja trauman ja kiintymyssuhdevaurioiden hoitoon (kirja)

Carita Kanteleinen

Olen koulutettu hieroja & urheiluhieroja Carita Kanteleinen. Palvelen manuaaliterapeuttisin keinoin mm. erilaisissa tuki- ja liikuntaelin pulmissa. Omaan kokemusta myös eliittitason urheilijoiden kanssa työskentelystä. Minulla on erityistä kykyä kohdata ihmisiä joilla on vaikeita elämänkokemuksia ja asiantuntemusta emotionaalisen traumatisoitumisen ilmiöistä. Toimin ajoittain myös kokemusasiantuntijana, sekä asiantuntijana näiden aihepiirien parissa. Jos sinulla herää kysymyksiä ota rohkeasti yhteyttä.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

Taikaa vai turvaa?

Taikaa vai turvaa?

Jatkan pitkästä aikaa blogin päivittämistä lempiaiheellani: turvallisuuden merkitys hoitotyössä. 

Riittävän turvallisen hoitotilanteen luomalla voi saada ”ihmeitä” aikaan. Ihmeeltä ja jopa jollain tapaa selittämättömältä se voikin hoidettavan kokemuksena tuntua, kun erilaisia tunteita alkaa hieronnan aikana nousta esiin. Sellaisia, jotka ovat joutuneet pitkään jatkuneen stressin vuoksi sivuuttaa, jotta jaksaa ”pysyä kasassa” pakollisten asioiden hoitamista varten.

Anna palautetta!

Anna palautetta!

Oletko ollut hoitopöydälläni ja pitänyt saamastasi hoidosta? Jotta minun on mahdollista saada tarjoamani palvelut mahdollisimman monen mahdollisen asiakkaan tietoisuuteen on asiakaspalautteilla iso merkitys. Niiden avulla pystyn myös kehittämään palveluitani....

Suunta on oikea

Suunta on oikea

Mielestäni manuaaliterapeuttinen hoitokokemus on parhaimmillaan dialoginen tapahtuma, joka voimauttaa hoidettavaa ja hoitajaa.

Tänään sain ensimmäisen kokemuksen sellaisesta hoitotilanteesta, jonka vuoksi lähdin alalle. Sen mahdollisti se, että loin puitteet hoitotilanteen ympärille itse. Sain vahvistuksen niille ajatuksille joita olen pitkään mielessäni pyöritellyt.