Käytännössä kaikki lääketieteellinen länsimainen hieronta perustuu klassiseen hierontaan. Myös urheiluhieronta. Klassinen hieronta perustuu tietynlaisiin hierontaotteisiin, joita yhdistellään asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Urheiluhieronnassa korostuu anatomian, erilaisten urheilulajien fyysisten vaikutusten ja harjoituskausien tuntemus, joiden perusteella hieroja voi päätellä tarvittavia manuaaliterapeuttisia toimia. Klassisten hierontaotteiden lisäksi urheiluhieronnassa usein käytetään erilaisia liikelaajuutta parantavia ja kipua helpottavia harjoitteita, venytyksiä ja liikkuvuutta parantavia manuaaliterapeuttisia tekniikoita. Hierontaan kuuluu myös olennaisesti kuntoutusharjoitusten suunnittelu ja ohjaus, sekä tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.
Klinikallani yhdistelen kaikkea osaamistani tarpeen mukaan.
Hieronnan vaikutukset
Käytännössä kaikessa hieronnassa tai manuaaliterapiassa on kyse oireen hoidosta ja vaikutusmekanismit ovat samat. Näyttöä on siitä, että hieronta vaikuttaa kipua lievittävästi, parantaa liikelaajuuksia ja alentaa stressiä. Huomion arvoista on, että pitkäaikaiseen stressiin saatu helpotus vaikuttaa parantavasti mm. meidän immuunijärjestelmän toimintaan. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja esimerkiksi kivun tai pitkittyneen stressin juurisyitä tulee hoitaa muilla keinoin, kuten liike- ja voimaharjoittelulla, tietoisuusharjoitteilla ja elämäntapaohjauksella.
Yleisesti ajatellaan, että hieronnalla voidaan vaikuttaa mm. fyysiseen palautumiseen urheilusuorituksen jälkeen. Tästä ei ole juurikaan näyttöä. Hieronnalla on mahdollista kuitenkin vaikuttaa harjoituksen jälkeiseen kipuun (DOMS) ja hoidolla voi olla psykologisia vaikutuksia, jotka auttavat urheilijaa suhtautumaan kipuun. Hieronnalla tai manuaaliterapialla ei voi myöskään muokata esimerkiksi faskioita tai lihasta, ryhtiä tai korjata kehon luonnollista asentoa, laittaa paikalleen nikamia tai poistaa kehosta kuona-aineita.
Turvallinen kohtaaminen, läsnäolo, kosketus ja hoiva ovat tehokkaita hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Niiden ansiosta kehon toiminta voi päästä tasapainoiseen tilaan, joka itsessään lievittää kipukokemusta ja voimauttaa ihmistä toimimaan tavalla, joka ehkäisee jatkossa erilaisia kiputiloja ja edesauttaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Manuaaliterapeuttisella suuntauksella ei tästä ajatuksesta käsin ole kovinkaan paljon merkitystä hoitovasteen kannalta. Jos hoidettava kokee tilanteen riittävän turvalliseksi ja tulleensa kohdatuksi, kuulluksi ja kosketetuksi hänen rajojaan kunnioittavalla tavalla, on vaste yleensä hyvä.
Pohdintaa
Vaikka siis emme voi korjata kehoa kuin ”automekaanikko epäkuntoista ajoneuvoa”, voimme toiminnallamme vaikuttaa alati muovautuvaan ”käyttöliittymäämme”, jonka ansiosta meidän on mahdollista voida paremmin. Tämä tapahtuu tietoisessa ja tiedostamattomassa yhteistyössä asiakkaan ja hoitajan välillä. Myös hoitajan ”käyttöliittymä” on hieman erilainen jokaisen asiakaskohtaamisen jälkeen. Se tekee työstä mielenkiintoista, merkityksellistä ja motivoi ylläpitämään omaa tasapainon tilaa. Minun roolini yhteistyössä on toimia peilinä kehollisen turvallisuuden tilasta, jotta sinä voit nähdä ja kokea, miltä se tuntuu. Vain turvallisuuden tilasta käsin voimme oppia uusia asioita, tapoja ja toimintamalleja, joiden avulla meidän on mahdollista voida paremmin alati muuttuvassa maailmassa, ihmissuhteissa ja kehossa.
(Edit 14.6.2022: ”Urheiluhierontaan kuuluu myös olennaisesti kuntoutusharjoitusten suunnittelu ja ohjaus, sekä tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.” muokattu muotoon: ”Hierontaan kuuluu myös olennaisesti kuntoutusharjoitusten suunnittelu ja ohjaus, sekä tarvittaessa ohjaaminen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon.”)
Lähteet:
Peake, Jonathan (2019), Recovery after exercise: what is the current state of play? Current Opinion in Physiology : https://eprints.qut.edu.au/128369/1/
Recovery%20after%20exercise%20what%
20is%20the%20current%20state%20of%20play.pdf
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29034802/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28630217/
Weerapong P, Hume PA, Kolt GS. The mechanisms of massage and effects on performance, muscle recovery and injury prevention. Sports Med. 2005;35(3):235-56. doi: 10.2165/00007256-200535030-00004. PMID: 15730338.:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15730338/
Bessel Van Der Kolk, Jäljet kehossa – Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla, Viisas Elämä, 2017, 5. painos, sivut: 254 – 256, 489-490. Kirja saatavana: https://viisaselama.fi/kirjat/jaljet-kehossa/ (Alkuteos: The Body Keeps the Score)
Pat Odgen, Janina Fisher (2015) Suom. Paula Holländer (2016), Sensomotorinen psykoterapia -Keinoja trauman ja kiintymyssuhdevaurioiden hoitoon (kirja)