Yksi toimintani kulmakivistä on tutkittuun tietoon- ja näyttöön perustuva hoitaminen. Mitä se sitten tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?
Tärkeää se on siksi, että Suomessa kaikkia terveydenhoitoalan ammattilaisia sitoo lainsäädäntö ja eettiset ohjeistukset, joiden tavoitteena on turvata kaikille hoitoa tarvitseville mahdollisimman yhtenäinen ja laadukas terveydenhoito. Koulutettu hieroja on osa tätä moniammatillista terveydenhoidon yhteisöä, ja nämä lait näin ollen koskevat myös meitä.
Hieroja on erikoistunut hoitamaan asiakkaitaan tuki- ja liikuntaelin sairauksissa manuaaliterapeuttisin keinoin. Usein pääasiallinen hoidon tavoite on lievittää kipua ja stressiä. Hieroja on myös velvoitettu tukemaan ja tarvittaessa ohjaamaan asiakastaan yleisesti hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa.
Näyttöön perustuva hoitaminen on käsitekokonaisuus, joka pitää lyhyesti sisällään seuraavat asiat:
- Asiakkaan mieltymykset, toimintavat ja kokemukset (voimavarat)
- Hoitajan kliininen kokemus ja osaaminen (kliininen tarkoittaa tiedon ja käytännön yhdistämistä hoitotyössä)
- Tutkimusnäyttö
- Toimintaympäristö
Näiden yhdistelmästä syntyy näyttöön perustuva päätöksenteko hoidon yhteydessä. Päätöksentekoon osallistuvat hoidon kummatkin osapuolet, asiakas ja hoitaja.
Kuvan viite: Hotus (https://www.hotus.fi)
Pohdintaa
Tämänlainen lähestymistapa voi tuntua monesta hieman jäykältä ja vähän luotaantyöntävältäkin. Koulutetun hierojien ammattitutkinnon laaduissa ja sisällöissä on aika lailla isoa hajontaa. Suurinosa koulutuksista perustuu 20 vuotta vanhaan tietoon. Omassa koulutuksessani opiskelimme ajankohtaisen tiedon ohella myös vanhentuneita käytänteitä, sillä näyttötutkinnon sisältö perustuu tietyille raameille, joita ei ole päivitetty tähän päivään sopivaksi. Toki on ollut myös hyödyllistä tietää millä tiedoin ja taidoin moni edelleen hoitaa ja minkälaisten uskomusten kanssa asiakkaat monesti vastaanotolle tulevat tästä johtuen. Laivat kääntyvät, mutta hitaasti.
Oma näkemykseni on että näyttöön perustuva hoitaminen on kaikkea muuta kuin jäykkää ja sallimatonta. Oman ihmisyyden nyanssit, kokemukset ja piilotaidot pääsevät esiin aina kohtaamistyössä. Niistä syntyy ymmärrys ja samaistumispinta asiakkaan uskomus- ja kokemusmaailmaa kohtaan, mikä kuitenkin aina määrittää lähtökohtaiset raamit sille, miten ja mitä tietoa tarjoillaan, jotta asiakas voi ottaa askelia kohti parempaa oloa niillä voimavaroin, jota käytettävissä on.
Se tekee myös työstä haastavaa, sillä lupaus näyttöön perustuvasta lähestymistavasta vastuuttaa hoitajan pitämään huolta siitä, että toiminta kaikin osin olisi mahdollisimman lähellä ajankohtaista tietoa.
Lähteet:
Näyttöön perustuva toiminta, HOTUS (Hoitotyön tutkimussäätiö). [Verkkosivu]. [Viitattu 11.5.2022]. Saatavana: https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-toiminta/
Selkäinaho, Roosa; Timlin, Sari; Sulonen, Hannamari, Sairaanhoitajan kliininen osaaminen : kliinisen osaamisen itsearviointilomake ohjattuun harjoitteluun, Theseus, 2017 opinnäytetyö saatavana: https://www.theseus.fi/handle/10024/135035
