Mikä on sietoikkuna?

Sietoikkuna on työkalu, jonka avulla voimme tutkia kehomme ja mielemme vireystiloja ja sitä miten eri vireystilat vaikuttavat käyttäytymiseemme ja kehotuntemuksiimme. Vireystilat voidaan kuvailla seuraavanlaisesti:

1. Turvallisuuden taso (tasapaino)

Ollessamme sietoikkunassa elimistö ja keho-mieliyhteys ovat tasapainotilassa eli homeostaasissa.Tässä rauhallisuuden tilassa mahdollistuvat mm. yhteys toisten ihmisten välillä, myötätunto itseä ja toisia kohtaan, lepo ja palautuminen, sekä ruoansulatus. Toisin sanoen lyhyesti, voimme hyvin.

”Olen turvassa”

Turvallinen vuorovaikutus, leikki, oppiminen ja läheisyys ovat mahdollisia kun koemme olevamme turvassa. Tunnemme myötätuntoa itseämme ja toisia kohtaan. Mukaudumme toisten ilmeisiin, eleisiin ja äänensävyihin. Toimimme tasapainossa itsemme ja ympäristömme kanssa, huomioiden oman ja toisten hyvinvoinnin. Muodostamme turvallisuuden tilan vallitessa elinvoimaisia ihmissuhteita.

2. Aktiivinen puolustautuminen (ylivireys)

Kun koemme jonkin asian ympäristössämme uhkaavaksi, siirrymme turvallisuudesta aktiiviseen puolustautumiseen. Sydän tehostaa veren pumppaamista raajoihin ja valmistaudumme liikkumaan, taistelemaan tai pakenemaan.

”En ole turvassa”

Kun koemme jonkin uhkaavan meitä, kapeutuu kykymme havainnoida ympäristöämme. Uhkaavilta tuntuvat tekijät korostuvat ja kykymme mukautua ihmissuhteissa vähenee. Meistä tulee puolustautuvia, agressiivisia tai ahdistuneita ja vältteleviä. Keskittymiskyky huononee ja tarve liikkua uhkaa kohti tai siitä pois päin lisääntyy. Kilpailutilanteissa toimimme tästä aktiivisen puolustautumisen järjestelmästä käsin. Lyhytaikaisesti tästä tilasta on hyötyä, mutta pitkittyessään alamme oireilla elänlaatua haittaavasti erilaisin tavoin.

Aktiivisen puolustaumisen tarkoitus ja tehtävä on palauttaa elimistö takaisin ensimmäiselle tasolle, eli turvallisuuden tilaan. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu ja uhka kasvaa hengenvaaraksi, aktivoituvat passiivisen puolustaumisen järjestelmät.

3. Passiivinen puolustautuminen (alivireys)

Elimistö valmistautuu energiansäästötilaan. Veri siirtyy raajoista sisäelinten ympärille. Lamaantuminen ja liikkumattomuus liittyvät tähän alivireystilaan. Jos vaara ei väisty alkaa kehojärjestelmien sammutus. Traumatisoituminen tapahtuu tällä tasolla.

”Antaudun”

Kun koemme olevamme ansassa, ennen antautumista, lamaannumme. Lamaantumisen tilassa hermostomme ylläpitää lihaksien jännitystä, mutta estää meitä liikkumasta. Antautumisen tilassa kehomme on siirtynyt energiansäästötilaan ja toimintakykymme estyy. Meistä tulee poissaolevia ja kyky toimia arjessa huononee. Erilaiset masennustilat ovat yhteydessä tämän vaarantason aktivoitumiseen. Tämä tila on kokemuksena sietämätön eli traumatisoiva, ja voi johtaa dissosiaatiohäiriöön.

Miten vireystila määräytyy?

Prosessia kutsutaan neuroseptioksi. Neuroseptio tarkoittaa sisäistä, tahdosta riippumatonta, hermostollista prosessia, jonka tarkoitus on jatkuvasti arvioida uhkaa ympäristössä ja ihmissuhteissa.

Siihen miten neuroseptio tulkitsee erilaisia ympäristössä ja vuorovaikutuksessa tapahtuvia asioita, vaikuttavat mm. varhaiset lapsuuden aikana koetut asiat, synnynnäinen herkkyysaste ja elämäntilanteiden kuormitustekijät.

Sietoikkuna

Sietoikkunassa ollessamme pystymme olemaan rakentavassa yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöömme. Olemme läsnäolevia ja toimimme hetkestä käsin. Meillä on kyky tuntea iloa, olemme uteliaita ja tyytyväisiä. Suhtaudumme itseemme ja toisiin ihmisiin myötätuntoisesti. Kykymme oppia ja sisäistää uutta on parhaimmillaan turvallisuuden tilassa.

Sietoikkunassa ollessamme hengityksemme ja sykkeemme ovat tasaisia. Olemme yhteydessä kehotuntemuksiimme. Meidän äänemme, ilmeemme ja kehomme ovat rentoja. Ilmennämme turvallisuutta myös ympäristöömme.

Sietoikkuna on jokaiselle erilainen. Se miten hyvin pysymme tässä turvallisuuden tilassa on yksilöllistä. Vaikuttavia asioita ovat mm. elämänkokemukset, erityisesti varhaiset vaille jäämisen tai kaltoinkohtelun kokemukset voivat tehdä hermostostamme ns. ”liipaisin herkän” ja olemme tällöin alttiimpia yli- tai alivirittymiselle. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat myös synnynnäinen herkkyysaste ja elämäntilanteiden erilaiset kourmitustekijät.

Oletko sinä nyt sietoikkunassasi?

Seuraavassa tekstissä vastaan kysymyksiin, mitä merkitystä tällä tiedolla on hierojantyön näkökulmasta ja miten tämä tieto hyödyttää asiakkaitani vastaanotollani.

Voit käydä katsomassa tekemäni videon aiheesta täällä.

Lue myös:

Polyvagaalinen teoria – Turvallisuuden merkitys pähkinänkuoressa

viitteet:

Dr. Stephen Porges. The Polyvagal Theory. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://www.stephenporges.com/articles

Geneesi. 31.05.2019 Mitä on neuroseptio?. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://www.geneesi.fi/2019/05/31/mita-on-neuroseptio/

Restorative practices alliance. Polyvagal Theory. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://restorativepractices.com

Duodecim 2016. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910#s3

Carita Kanteleinen

Olen koulutettu hieroja & urheiluhieroja Carita Kanteleinen. Palvelen manuaaliterapeuttisin keinoin mm. erilaisissa tuki- ja liikuntaelin pulmissa. Omaan kokemusta myös eliittitason urheilijoiden kanssa työskentelystä. Minulla on erityistä kykyä kohdata ihmisiä joilla on vaikeita elämänkokemuksia ja asiantuntemusta emotionaalisen traumatisoitumisen ilmiöistä. Toimin ajoittain myös kokemusasiantuntijana, sekä asiantuntijana näiden aihepiirien parissa. Jos sinulla herää kysymyksiä ota rohkeasti yhteyttä.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

Ohjatut meditaatiot Nurmijärvellä

Ohjatut meditaatiot Nurmijärvellä

Kaksi ohjattua meditaatiotuntia Fitness Club Nurmijärvellä keskiviikkoina 8.6. ja 22.6. Tunnit alkavat klo 18.45. Ohjaukset kuuluvat salinjäsenyyden kk hintaan, mutta voit osallistua tunnille vaikka et olisi jäsen. Hinta ohjattuun meditaatioon muille kuin salin jäsenille on 15€ (per. kerta). Voit osallistua kummallekin tai vain toiselle tunnille. Kyseiset meditaatiotunnit ovat suunnattu meditaatiosta kiinnostuneille, vasta-alkajille ja kokeneemmillekin meditoijille, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietouttaan, tietoisen läsnäolo harjoittelun -hyödyistä tieteen näkökulmasta käsin.

Taikaa vai turvaa?

Taikaa vai turvaa?

Jatkan pitkästä aikaa blogin päivittämistä lempiaiheellani: turvallisuuden merkitys hoitotyössä. 

Riittävän turvallisen hoitotilanteen luomalla voi saada ”ihmeitä” aikaan. Ihmeeltä ja jopa jollain tapaa selittämättömältä se voikin hoidettavan kokemuksena tuntua, kun erilaisia tunteita alkaa hieronnan aikana nousta esiin. Sellaisia, jotka ovat joutuneet pitkään jatkuneen stressin vuoksi sivuuttaa, jotta jaksaa ”pysyä kasassa” pakollisten asioiden hoitamista varten.

Polyvagaalinen teoria – Turvallisuuden merkitys pähkinänkuoressa

Polyvagaalinen teoria – Turvallisuuden merkitys pähkinänkuoressa

Se miten hierojina kohtaamme asiakkaan ja kuinka pystymme ylläpitämään turvallisuuden tunnetta / -tilaa, kosketuksen ja läsnäolomme kautta on avainasemassa onnistuneessa hoitoprosessissa. Hieronnasta syntyvää psykofyysistä vastetta ei siis kannata aliarvioida. Mielestäni tästä Polyvagaalisesta näkökulmasta käsin mm. hierojan ammatilla on mahdollisuus kehittyä tulevaisuudessa yhdeksi tärkeäksi osaksi moniammatillista yhteistyötä, jota hoitoalalla enenevissä määrin tarvitaan kokonaisvaltaista hyvinvointia tavoittelevien tulosten aikaansaamiseksi.