Sietoikkuna on työkalu, jonka avulla voimme tutkia kehomme ja mielemme vireystiloja sekä sitä, miten eri vireystilat vaikuttavat käyttäytymiseemme ja kehotuntemuksiimme.
Vireystilat voidaan kuvata kolmelle tasolle:
1. Turvallisuuden taso (tasapaino)
Ollessamme sietoikkunassa elimistö ja keho–mieliyhteys ovat tasapainotilassa eli homeostaasissa. Tässä rauhallisuuden tilassa mahdollistuvat mm. yhteys toisiin ihmisiin, myötätunto, lepo ja palautuminen sekä ruoansulatus. Toisin sanoen: voimme hyvin.
“Olen turvassa”
Turvallinen vuorovaikutus, leikki, oppiminen ja läheisyys ovat mahdollisia, kun koemme olomme turvalliseksi. Tunnemme myötätuntoa itseämme ja muita kohtaan, mukaudumme toisten ilmeisiin, eleisiin ja äänensävyihin. Toimimme tasapainossa itsemme ja ympäristömme kanssa, huomioiden sekä oman että toisten hyvinvoinnin. Tästä tilasta käsin muodostamme elinvoimaisia ja merkityksellisiä ihmissuhteita.
2. Aktiivinen puolustautuminen (ylivireys)
Kun koemme ympäristössämme jotakin uhkaavaa, siirrymme turvallisuudesta aktiiviseen puolustautumiseen. Sydän pumppaa verta raajoihin, ja keho valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan.
“En ole turvassa”
Uhkaavaksi tulkitut tekijät korostuvat ja kykymme havainnoida ympäristöä kapenee. Meistä voi tulla puolustautuvia, aggressiivisia, ahdistuneita tai vältteleviä. Keskittymiskyky heikkenee, ja tarve liikkua kohti uhkaa tai paeta siitä voimistuu. Kilpailutilanteissa toimimme usein tästä järjestelmästä käsin.
Lyhytaikaisesti tästä tilasta on hyötyä, mutta pitkittyessään se alkaa kuormittaa ja heikentää elämänlaatua. Aktiivisen puolustautumisen tarkoitus on palauttaa elimistö takaisin turvallisuuden tilaan. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu ja uhka kasvaa hengenvaaraksi, siirrymme passiivisen puolustautumisen puolelle.
3. Passiivinen puolustautuminen (alivireys)
Jos vaara jatkuu eikä pakeneminen tai taistelu onnistu, elimistö siirtyy energiansäästötilaan. Veri ohjautuu raajoista sisäelinten ympärille, ja lamaantuminen tai liikkumattomuus valtaavat kehon.
“Antaudun”
Kun koemme olevamme ansassa, hermosto voi ensin lamaannuttaa meidät. Lamaantuneessa tilassa lihakset ovat jännittyneet, mutta liike estyy. Antautumisen tilassa hermosto siirtyy syvään energiansäästöön, toimintakyky heikkenee ja olo muuttuu poissaolevaksi. Tämä voi vaikeuttaa arkea ja liittyä esimerkiksi masennustiloihin. Pitkittyessään tila voi olla traumatisoiva ja altistaa dissosiaatiohäiriöille.
Miten vireystila määräytyy?
Prosessia kutsutaan neuroseptioksi. Se on sisäinen, tahdosta riippumaton hermoston prosessi, joka arvioi jatkuvasti ympäristöä ja ihmissuhteita mahdollisen uhan varalta.
Neuroseptioon vaikuttavat esimerkiksi:
-
varhaiset lapsuuden kokemukset,
-
synnynnäinen herkkyysaste,
-
elämäntilanteiden kuormitustekijät.
Sietoikkuna käytännössä
Kun olemme sietoikkunassa, pystymme olemaan rakentavassa yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöömme. Olemme läsnäolevia, toimimme hetkessä, tunnemme iloa, uteliaisuutta ja tyytyväisyyttä. Suhtaudumme itseemme ja muihin myötätuntoisesti, ja kykymme oppia ja omaksua uutta on parhaimmillaan.
Kehossa tämä näkyy mm. tasaisena hengityksenä ja sykkeenä, rentoutuneina ilmeinä, äänensävynä ja kehon eleinä. Turvallisuuden kokemus välittyy myös ympärillemme.
Sietoikkunan laajuus on yksilöllinen. Varhaiset vaille jäämisen tai kaltoinkohtelun kokemukset voivat herkistää hermoston reagoimaan pieniin ärsykkeisiin, jolloin ylivireys tai alivireys käynnistyvät helpommin. Myös synnynnäinen herkkyys ja elämäntilanteen kuormitus vaikuttavat siihen, kuinka hyvin pysymme turvallisuuden tilassa.
Oletko sinä nyt sietoikkunassasi?
Seuraavassa tekstissä vastaan kysymyksiin: mitä merkitystä tällä tiedolla on hierojan työssä ja miten asiakkaani voivat hyötyä siitä vastaanotollani.
Voit käydä katsomassa tekemäni videon aiheesta täällä.
Lue myös tämä: Turvallisuuden merkitys pähkinänkuoressa.
Tekstiä editoitu 3.9.2025, kieliasua paranneltu ja selkeytetty.
viitteet:
Dr. Stephen Porges. The Polyvagal Theory. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://www.stephenporges.com/articles
Geneesi. 31.05.2019 Mitä on neuroseptio?. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://www.geneesi.fi/2019/05/31/mita-on-neuroseptio/
Restorative practices alliance. Polyvagal Theory. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://restorativepractices.com
Duodecim 2016. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. [Verkkosivu]. [Viitattu 21.8.2020]. Saatavana: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910#s3
