Selkään sattuu! – Huono työasentoergonomia; mikä ratkaisuksi?

Kirjoittanut Carita Kanteleinen
3 · 05 · 21

Mitä on ergonomia?

Sanasta ergonomia tulee varmasti ensimmäisenä monelle mieleen työntekoon liittyvät asennot. Käsitteenä ergonomia on kuitenkin paljon laajempi. Ergonomia on tieteenala joka tutkii ihmisen, tekniikan ja järjestelmän välistä vuorovaikutusta. Sana pitää sisällään ikään kuin metodin tavasta jolla tulisi oikeaoppisesti toimia, jotta vältyttäisiin haitallisilta lieveilmiöiltä, kuten kivulta ja tätä kautta työn tuottavuuden laskulta.

Kun ergonomian käsitettä lähdetään avaamaan hieman laajemmin, pitää se sisällään mm. työvaiheiden suunnittelua, tekniikan sijoittelua, ympäristön suunnittelua, vaarojen ja haittojen kartoittamista, työilmapiiristä huolehtimista, johtamisen tapoja yms. Esimerkiksi tiedämme että työhön liittyvä tyytymättömyys lisää selkäkivun riskiä.

Tämän laajan käsitteistön pohdinnassa keskityn nimenomaan asentoergonomiaan. Ajankohtaisesti varsin sopivaa, sillä opistomme klinikalla etätöihin / päätetöihin liitetyt pulmat ovat olleet hallitsevaa arkipäivää potilastyössä. Niin usein kuulen potilaan suusta nämä itsesyytöksillä kuorrutetut sanat: ”ryhtini on huono, en ole jaksanut venytellä ja työasentonikin on surkea! Niska, hartijat ja oikeastaan koko selkä on ihan jumissa. Sattuu!” Siksi onkin syytä pohtia tarkemmin kuinka suuri merkitys asentoergonomialla oikeasti on ja liittyykö siihen mahdollisesti vanhentuneen tiedon värittämiä uskomuksia.

Työasento ergonomiaan liitettäviä pulmia pyritään usein ratkaisemaan erilaisin työvälinein. Markkinoilla on valtavasti tuoleja ja säädettäviä pöytiä, joiden ilmoitetaan olevan ergonomisesti optimaalisia. Hinnat tälläisissä erityisissä muotoiluratkaisuissa ovat usein korkeat. Löysin nopealla Googlaamisella ergonomisia työtuoleja hieman yli sadan euron ja melkein kahdentuhannen euron hintahaitarilla. Tämä kertonee jotain markkinan suuruudesta. Vahvaa näyttöä ei kuitenkaan löydy näiden välineiden hyödyistä, esimerkiksi selkä- ja hartiaseudun pulmien ratkaisemisessa. Sen sijaan luotettavaa tutkimusta on jo jonkin verran enemmän siitä että liikunnalla ja voimaharjoittelulla voidaan vähentää mm. mainittuja vaivoja merkittävästi.

Ryhti; mitä väliä?

Ergonomiaan liitetään myös ajatus ryhdistä. Mitä on ryhti? Yleisesti ajatellaan että oikeanlainen ryhti tai selkärangan oikeanlainen asento on suorassa yhteydessä selän hyvinvointiin. 

Tutkimus näyttäisi viittaavan siihen että minkään ryhdin muodon ei ole todettu olevan altistava tekijä mm. selkäkivuille. Ryhti ja siihen liitetyt uskomukset ovat kulttuurisidonnaisia- ja opittuja asioita. Omassa kulttuurissamme valloillaan olevat uskomukset ryhdistä juontavat juurensa 1600-luvulle ranskan armeijaan ja siellä siihen mitä tuolloin on ajateltu oikeaoppisesta ryhdistä.

Sen sijaan että tuijottaisimme ihmisten staattista ryhtiä voisimme miettiä enemmänkin ihmisen toiminnallista ryhtiä; linkittyykö siinä jotain toimintaan ja sitä kautta mahdolliseen pulmaan. Tällöinkin olisi hyödyllistä miettiä tarkkaan minkälaisen painoarvon esiintyville ilmiöille antaa ja miten niistä kommunikoi asiakkaan kanssa. On syytä huomioida että ryhti peilaa myös muunlaisia asioita kuin kipua. Ryhdin ilmenemiseen vaikuttavat biopsykososiaaliset tekijät.

Mihin siis työnantajan kannattaisi rahansa laittaa?

Suomessa n. 11% liikkuu suositusten mukaisesti. Meidän kulttuurimme painottaa tehokkuutta ja kiire usein hallitsee työaikaa kuin vapaa-aikaakin. Emme nuku riittävästi, jolloin kehomme on jatkuvassa stressitilassa eikä pääse palautumaan ja elintavat muutoinkin ovat vähintään epäsäännölliset. Ehkä jo tästä voimme päätellä millaisella pohjalla yleinen hyvinvointimme kiikkuu. Ja jos tälläiset asiat luovat pohjan kaikelle toiminnalle emme voi olettaa ratkaisevamme niistä syntyneitä ongelmia laittamalla rikkinäisen perustan päälle välineitä.

Sen sijaan asiat tulisi järjestellä siten että asiakas pystyy tämän pohjan luomaan uudelleen ja sitä kautta voimaan paremmin. Tähän prosessiin voidaan tarvita ammattilaista. Samalla rahalla joita työnantajat käyttävät tehottomiin välineratkaisuihin saisi todistetusti tehoavia ratkaisuja, kuten hierontaa, pt -palveluja, fysioterapiaa ja muita liikuntapalveluja kosolti.

Esimerkkinä; Smartum tarjosi vuonna 2019 työntekijöilleen mahdollisuuden  käyttää viikossa kolme tuntia työajastaan liikuntaan ja kulttuuriin. Tämän vuoden aikana sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta 18 prosenttia ja samalla työntuottavuus kasvoi.

Tästä voi saada selkeän tienviitan sille miten sairauspoissaoloja voi ennaltaehkäistä ja vähentää ja työntuottavuutta kasvattaa.

Istuminen; tuo toimistotyöntekijän pahin vihollinen! Vai onko?

Kaikki istumisen seisontaan vaihtaneet varmasti paheksuvat seuraavaa, mutta tutkimus näyttäisi siltä että sillä ei ole juurikaan väliä missä ja miten istut tai seisot, kunhan liikut vastapainoksi riittävästi. Staattisuutta ja liikkumattomuutta syntyy myös pystyasennossa.
Sivulauseena mainittakoon että välilevyt näyttäisivät nesteytyvän jopa paremmin huonoryhtisessä röhnötysasennossa. ( Se onko tällä nesteytymisen tehokkuudella väliä esimerkiksi selkäkivun kanssa onkin sitten toinen juttu. )

Myös fyysisesti raskaan työn tekijöiden tulisi liikkua siitä huolimatta että työssä tulee fyysistä kuormitusta. Heidän tulisi itse asiassa liikkua sitäkin enemmän, sillä työssä tuleva kuormitus ei saisi jatkuvasti ylittää maksimi suorituskykyä. Näin siitä syystä että elimistö ei pääse tällöin palautumaan edellisestä rasituksesta riittävästi ja pitkässä juoksussa tästä syntyy tuki- ja liikuntaelimistön pulmia, toisin sanoen; kipua.

Mitä sitten se hyvä asentoergonomia voisi olla?

Jos asentosi tuntuu mukavalta, niin silloin sinulla on hyvä ergonominen asento. Tällöinkin on syytä muistaa liikkua riittävästi, syödä terveellisesti ja nukkua niin paljon kuin mahdollista.

Uskon kuitenkin että siihen on hyviä syitä miksi työssä ilmenevä tuki- ja liikuntaelinvaivoja pyritään ratkaisemaan hieman väärillä välineillä. Elämäntapoihin liittyvät muutokset mielletään helposti hitaina ja järkälemäisinä ongelmavyyhteinä, joihin vaikuttaa paljon sellaisia tekijöitä joita meidän mielemme mieluummin väistäisi. Muutoksen ei kuitenkaan tarvitse olla kovin iso että saadaan aikaan positiivista kehitystä joka alkaa ruokkia itseään. Helpoin, nopein ja kustannustehokkain tie asioiden alkuun saattamiseksi on asioihin vihkiytyneen ammattilaisen palkkaaminen.

Niin ja on sillä kuitenkin ”vähän väliä”.

Esimerkiksi hierojantyössä, joka on pitkälti fyysistä työtä; asentoergonomiaan kiinnitetään paljon huomiota. Yksinkertaisesti hyvällä ergonomialla pidetään huolta siitä että työssä jaksaa ja että työ on tuottavaa.

Lähteet:

Fysioterapeutti Jussi Kurronen, OMT-fysioterapeutti Jukka Aho, https://www.omakuntoutus.fi/podcast/, Spotify: https://open.spotify.com/episode/3zVlOSy3znac253S4Qka5l?si=8maElUpERuGokHkT_mvQZA

Fysioterapeutti Jussi Kurronen, Fysioterapian ajatuspankki -henkilökohtainen blogi, jossa viitteet tutkimuksiin. Asentoergonomia. [Verkkosivu]. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavana: http://fysioon.blogspot.com/2018/08/ammuin-fysioterapian-pyhaa-lehmaa.html

Työterveyslaitos. Ergonomian tietopankki. Ergonomian käsitteistöä [Verkkosivu]. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavana: https://www.ttl.fi/tyontekija/tuki-liikuntaelinten-terveys/ergonomia/

Ergonomiayhdistys. Ergonomian käsitteistöä [Verkkosivu]. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavana: https://www.ergonomiayhdistys.fi/ergonomia/mita-ergonomia-on/

Wikipedia. Ryhti käsitteenä [Verkkosivu]. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavana: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ryhti

Smartum kotisivu. -sairauspoissaolojen lasku [Verkkosivu]. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavana: https://www.smartum.fi/ajankohtaista/sairauspoissaolot-laskivat-kun-smartum-antoi-harrastaa-työajalla

UKK-instituutti. Liikuntasuosituksista [Verkkosivu]. [Viitattu 5.3.2021]. Saatavana: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/

 

Carita Kanteleinen

Palvelen manuaaliterapeuttisin keinoin mm. erilaisissa tuki- ja liikuntaelin pulmissa. Omaan kokemusta eliittitason urheilijoiden kanssa työskentelystä. Minulla asiantuntemusta emotionaalisen traumatisoitumisen ilmiöistä ja erityistä kykyä kohdata ihmisiä joilla on vaikeita elämänkokemuksia, pitkittynyt kuormitustila ja/tai kroonistunut kiputila.

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

Miten kylmä vesi auttoi minua – kokemustarina

Miten kylmä vesi auttoi minua – kokemustarina

Ne muutamat sekunnit joina en voinut ajatella mennyttä ja pelätä tulevaa olin läsnä tässä hetkessä. Mikään muu ei ollut totta kuin se että seisoin jääkylmässä vedessä ja jalkojani nipisteli. Siinä hetkessä kaikki oli hyvin. Mennyttä ei enää ollut. Tuleva oli arvoitus. Oli vain minä, kylmä vesi, hetkestä noussut yllättävä ilo.

lue lisää

Palvelut

Klassinen hieronta
Urheiluhieronta
Raskausajan hieronta
Purentalihashieronta (alkaen 13.5.)
Kuntoutusharjoitteiden ohjaus
Turvallinen kohtaaminen
Terapeuttinen kosketus

Käyntiosoite:

Ihantolantie 2, 01900 Nurmijärvi
Klikkaa reitti!

Yhteystiedot:

040 5959 782
carita@hierojacarita.fi